lauantai 25. elokuuta 2018

Marie Lu: Warcross



Goodreads Ultimate Summer Reading Challenge 2018
Embrace Your Geek – Read a book about geek culture 

Milloinkohan saisin koko backlogini tyhjäksi... Tällä kertaa heinäkuussa lukemistani kirjoista on vuorossa Marie Lun Warcross. Monen muun nykyhitin tavoin Warcross ratsastaa pelillisyyden aallonharjalla. Pelkästään kirjoista tulee äkkiseltään mieleen Ernest Clinen Ready Player One ja suomalaisista Anders Vacklinin ja Aki Parhamaan Sensored Reality -trilogia. Sensored Realityn mukaan kuvioihin on hieman lainattu Japania ja päähenkilönä on tyttö, mutta yleisilme on huomattavasti värikkäämpi.

Warcross kertoo ankeahkoa elämää elävästä palkkionmetsästäjähakkerista Emikasta, joka hakkeroi tiensä vr-pelisensaatio Warcrossin maailmanmestaruuskisojen avausotteluun. Emika uskoo joutuvansa pidätetyksi temppunsa ansioista, mutta sen sijaan saakin kutsun Japaniin Warcrossin luojalta, Hideo Tanakalta.

En kutsuisi itseäni pelaajaksi, mutta tiedän peleistä suhteellisen paljon ei-pelaajaksi. Peliharrastajillekin kirja on varmasti mukavaa luettavaa, mutta yllättäen myös Japanin populaarikulttuurista yleismuotoisemmin pitävät ihmiset löytävät Warcrossista miellyttäviä piirteitä. Sen maailmaa voisi ihan hyvin olla suoraan animesta, ja hahmokaartikin on hyvin värikäs.

En voi sanoa ymmärtäneeni Warcrossia itsessään kamalan hyvin. Pelin teknisyyksiä ei käydä läpi, lukijan harmiksi ja onneksi. Sen takia minun oli hieman hankala ymmärtää muutamaa tapahtumaa pelin sisällä, mutta toisaalta se ei jää kamalasti vaivaamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ole paljoa väliä. Muutenkin minun oli aika helppo hyväksyä oudotkin asiat kirjassa sen takia, että Marie Lulla on jonkinlaisia siteitä peleihin ja pelialaan, ja näin ollen todennäköisesti tietää mistä kirjoittaa.

Hahmoista puheen ollen, Emika on päähenkilönä tasoa ihan ok. En muista juuri ärsyyntyneeni hänestä, mutta minulla ei ole kyllä kamalan hyviä muistikuviakaan. Kaikki hahmot jäävät jotenkin latteiksi. Pidin kuitenkin Hideosta, joka oli hyvässä kontrastissa Emikan kanssa. Hahmot toimivat kaiken kaikkiaan tarpeeksi hyvin tarinan kanssa. Tarina on tunnelman lisäksi kirjan suurin houkuttaja, vaikka esimerkiksi lopputwistin voi ennustaa aika nopeasti.

Kaiken kaikkiaan Warcross on värikäs ja nopea lukukokemus. Yllättäväksi tai kovin omaperäiseksi sitä ei voi juonellisesti sanoa, mutta se on yksinkertaisen hauska lukukokemus. Sitä voisi sanoa melkein söpöksi rakkauslauluksi videopeleille ja nykyteknologialle.

Julkaisuvuosi 2017
G.P. Putnam's Sons Books for Young Readers
353 sivua
Kirjastosta
Englanniksi

4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti