Näytetään tekstit, joissa on tunniste Emmi Itäranta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Emmi Itäranta. Näytä kaikki tekstit

lauantai 3. elokuuta 2019

Kesäkuun luetut

Elämässäni on jotenkin niin mukavan "bookish" ajanjakso menossa. Lukeminen sujuu mahtavasti, äskettäin kävin Finnconissa ja olen kanssa ajatellut Helsingin kirjamessuilla käymistä sitten syksyllä. Kesäkuussa luin taas kasan mielenkiintoisia kirjoja, ja on tullut aika koota ne tähän blogiin. Kivasti kuukauden myöhässä.


 Emmi Itärannan Kudottujien kujien kaupunki lähtee käyntiin siitä, että erikoiseen fantasia/dystopiamaailmaan ilmaantuu uusi henkilö, joka ei kykene kertomaan mistä on tullut. Kirja ei mielestäni aivan pärjää Teemestarin kirjalle, mutta toisaalta tällä kertaa romanssi naisten välillä on vähän vähemmän subtle kuin aiemmin mainitussa. En ehkä ihan täysin lämmennyt kirjan maailmalle, sillä preferoin vähän vähemmän unenomaisia fantasiamaailmoja. 3/5


 Maria Semplen Where'd You Go, Bernadette kertoo yhden rikkaan perheenäidin Antarktiksen matkan valmisteluista, ja lopulta hänen katoamisestaan. Kirja koostuu suurimmaksi osin sähköposteista ja lippulappusista ja käsittelee aihettaan, todella etuoikeutettujen ihmisten hölmöjä ongelmia ironisin ottein, joten se olisi voinut kolahtaa minuun kovastikin, mutta valitettavasti se jäi tasolle "ihanookoo". Mielestäni kirja käsittelee mielenterveysongelmia liiankin huonossa valossa, vaikka varmasti pointtina oli että "hehheh, juuri näin tämä porukka ajattelee mielenterveysongelmista". Myöskään (spoilers) pettämisjuonikaari tuli ihan puskista ja oli todella huono. Ei oikein iskenyt. 2/5


Ottessa Moshfeghin My Year of Rest and Relaxation on monin tavoin ahdistava arvostelukokemus. Kirja kertoo nimettömästä kertojasta, joka päättää pistää elämänsä vuoden mittaiselle tauolla älyttömien unilääkekasojen avulla. Pidän kirjasta kovasti, mielestäni se oli ihan erilainen kuin mikään muu lukemani. Mutta toisaalta en myöskään ole lukenut kamalasti aikuisten kaunokirjallisuutta joka ei asu missään genrelokerossa. Entä jos mielipiteeni on vain sivistymätön ja huono? Onneksi oikeastaan kaikki muutkin näyttävät Goodreadsin perusteella pitäneen teoksesta, joten ehkä se on oikeastikin ihan hyvä. Erityismaininta ihanan kamalalle päähenkilölle ja mahtavasti valitulle miljöölle. Kirja ajoittuu aikaan juuri ennen 9/11-terroritekoja, ja ajankohta on täydellinen. Valitettavasti kirjailija teki mielestäni huonon valinnan lopussa tähän aikaan liittyen, joten potentiaalinen viisi tähteä tippui neljään. Älyttömän hyvä lukukokemus silti. 4/5


Luin Maiju Voutilaisen eli tubettaja Mansikkkan runoteoksen Itke minulle taivas Goodreadsin kesälukuhaastetta varten. Kirjaa on vaikea arvioida kuulostamatta ihan kamalalta ihmiseltä, mutta tiivistäisin sen olevan juuri niin teiniangstikokoelma kuin miltä kuulostaakin. Kenties hyvä kirja Voutilaisen nuorille faneille lukuintoa antamaan? 2/5


Hold Still on Nina LaCourin esikoisteos, joka on saanut uuden, We Are Okay -kirjaan mätsäävän kannen (kannattaa googlata se vanha, näyttää muuten aika karulta...). Hold Still kertoo Caitlinin tuskasta hänen rakkaan ystävänsä Ingridin kuoltua oman kätensä kautta. Kirjassa on kirjeitä ja kaunista kuvitusta, sillä Ingridiltä on jäänyt jälkeen päiväkirja, jonka Caitlin saa käsiinsä. Kirjassa on synkkiä ja surullisia hetkiä, mutta myös ihania ja valoisia hetkiä, tai ainakin välähdyksiä tulevista sellaisista. Hyvä surua ja kuolemaa käsittelevä ya-kirja. 4/5


 Tiia Forsströmin Ammattirakastaja valottaa lukijaa siitä, millaista elämää suomalaiset seksityöläiset elävät. Mielestäni on mahtava veto kirjoittaa tällainen kirja omalla nimellään, mutta kuitenkin monet ovat kokeneet että Forsström mainostaa omia palveluitaan liikaa. Minä en kokenut asiaa niin, vaan mielestäni tämä henkilökohtainen aspekti on erittäin kiinnostava! Ei mikään tajuntaa räjäyttävä lukukokemus, mutta perushyvä teos aiheesta kiinnostuneille. 3/5


S/S Urstin (eli Salla Simukan ja Siri Kolun) Kontakti aloittaa aikuisten trilleritrilogian. Mitähän tästä tekeleestä nyt sanoisi... Sanotaanko, että kirja oli perinpohjaisen yllättävä. Kirja kertoo Ursasta ja Stellasta, jotka ovat siskoksia, mutta eivät verisukulaisia. Heidän välillään on tappavan vahva side, joka sitten ilmenee kirjan sivuilla... erittäin graafisina seksikohtauksina. Plussaa yllättävästä lesbosuhteesta ja juurikin siitä seksin kuvailusta (tai siis siitä että sitä oli kuvailtu, ehkä tiettyjä sanoja viljeltiin liikaa makuuni), mutta en tiedä mitä mieltä olen naisparista näin vahvana tabuelementtinä. Rakenteeltaan en oikeastaan pitänyt kirjasta, enkä todennököisesti tule lukemaan seuraavaa osaa. En ole mielipiteineni yksin, sillä kirjan Goodreads-arvosana keikkuu tällä hetkellä hurjassa luvussa 1.59. 2/5

Lorraine Masseyn Curly Girl the Handbook on Masseyn aloittamaan hiustenhoitorutiiniin opastava tietokirja. Olen noudattanut cg-metodin "suomiversiota" nyt joitakin kuukausia, ja luin tämän kirjan huvikseni koska se sattui löytymään kirjastosta. Nythän teoksesta on tulossa suomikäännös, joten sen saatavuus paranee huomattavasti. Kirja on ihan hyvä perusteos hiustenhoitoon, mutta sen opit eivät varmasti ainakaan minun lainehtiville hiuksilleni sopisi täysin soveltamatta. Tiukemmat kiharat saattavat hyötyä Masseyn todella ehdottomista ja ehkä hieman vanhentuneistakin säännöistö, mutta muille ehdottaisin ehkä enemmänkin Curly Girl Suomi -Facebook-ryhmään ja muihin nettilähteisiin tutustumista. 3/5

Sari Luhtasen Sydän kylmänä eli Isadella-sarjan ensimmäinen osa kertoo Isadellasta, jolla on kolme varsin erikoista äitiä, eikä hänen elämänsä ole muutenkaan kovin tavanomaista. Kirja pyörittelee tavanomaisia elementtejä vähän eri suuntiin kuin on totuttu näkemään, mutta jotenkin se onnistuu olemaan pettymys siitä huolimatta, tai ehkäpä juuri sen takia. Haluaisin tavallaan lukea sarjaa eteenpäin nähdäkseni, onko kirjan loppuosio suurin queerbaittaus ikinä vai ei. Yhtä aikaa puuduttavan tavanomainen ja outo kaikilla väärillä tavoilla. 1/5


 Team Pärvelön Gaijin - sarjakuvaa animepiireistä on outo kirjastolöytö. Luin siis osat yksi ja kaksi, mutta tokaa ei löytynyt Goodreadsista. Kyseessä on siis ohuet omakustanneläpyskät, joissa on varsin eritasoisia ja eriaiheisia lyhyitä sarjakuvia Japani-harrastukseen liittyen. Sarjakuvien lukeminen oli kuin outo aikakapseli. Animeharrastus ei ole näyttänyt tältä vuosiin! Jännä kuriositeetti, mutta ei kamalan suositeltavissa ellei näitä satu lähikirjastosta löytämään. 2/5


Team Pärvelön Hyi, homoa! oli minulle jo entuudestaan tuttu ainakin pelkältä nimeltään. Kirjassa on useilta eri tekijöiltä suomesta inspiroituneita tavalla tai toisella homoja sarjakuvia. Taso vaihtelee älyttömän paljon ja jotkut sarjakuvat olivat melko mauttomia (joulupukki liittyy...), mutta ainakin teos on luova. 3/5


Minja Koskelan Ennen kaikkea feministi on erittäin hyvä neljännen aallon feminismiä käsittelevä tietokirja. Aihetta käsitellään todella monelta kannalta, onhan intersektionaalisuus huomattava neljännen aallon tunnusmerkki. Mieleeni jäi että kirjan fonttivalinnat eivät olleet ehkä kaikista miellyttävimmät, mutta ainakin siitä jäi asiallinen mielikuva. 4/5


Myöskin Team Pärvelöltä luin lopuksi vielä Lepakkoluola-antologian, joka puolestaan esittelee historian naisia sapfolaisemmassa valossa. Pidin tästä kokoelmasta Hyi, homoa! -antologiaa enemmän, mutta käytännössä ne saivat saman arvosanan minulta. Ihan kivaa omakustannesarjakuvaa. 3/5


Meagan Marien Women in Gaming: 100 Professionals of Play esittelee nimensä mukaan sata naista pelialalta. Kirja oli putkeen luettuna aikamoinen pläjäys, sillä ymmärrettävistä syistä naisten kertomukset toistavat toisiaan monin tavoin. Ehkä yksittäisten kiinnostavien henkilöiden tekstit kerralla lukemalla tai hitaammalla tahdilla kirjasta olisi saanut enemmän irti. Koen nyt ainakin ymmärtäväni pelialaa hieman paremmin, jos ei muuta. 3/5

Kuukauden viimeinen ei-sarjakuva on Mackenzi Leen The Lady's Guide to Petticoats and Piracy,  jonka aiemman sisaruskirjan luin viime kesänä. Kirja kertoo Montyn siskon Felicityn matkasti kohti lääketieteen opintoja, jotka valitettavasti maailma on evännyt häneltä sukupuolensa vuoksi. Onnekseni koin Felicityn tarinan paljon paremmaksi kuin Montyn. Felicity on siedettävämpi kertoja, vaikka toki hänelläkin on omat jääräpäiset hetkensä. Sisaruksia kun ovat!

Mackenzi Lee onnistuu melko hyvin siinä, että käsittelee nykyongelmia jotka kirjojen tapahtuma-aikaan ovat olleet elämän ja kuoleman kysymyksiä tai vähintäänkin tabuja. Pelkäsin että kirjassa Felicity asettaisi itsensä muiden naisten yläpuolelle kiinnostustensa vuoksi, ja niin käykin, mutta onneksi se on  tarkoituksellinen asema jota Lee käsittelee! Kaikin puolin mukava kohellustarina matkustuskirjojen ystäville. Mainittakoon vielä, että Felicity on tulkittavissa aseksuaaliksi (mutta myös ylläri-wlw-hahmo löytyy!). 4/5

Mangat:


  • Yuri is My Job 3
  • Kiss and White Lily for My Dearest Girl
  • Escape Journey 3
  • I Married My Best Friend to Shut My Parents Up
  • Love in Limbo 1
  • 10 Dance 3

lauantai 13. lokakuuta 2018

Syyskuun luetut

On taas wrap-upin aika. Syksy on jo hyvällä mallilla, ja odottelen innolla että vaikuttaisiko se lukemieni kirjojen tyyppiin jotenkin. Syksyhän tunnetusti on fantasian ja muiden tunnelmarikkaiden teosten aikaa. Tällä kertaa joukossa on vähän vaikka mitä, aina kesäkirjoista koululukemistoon. Tällä kertaa ainakaan en jaksa koota tbr-listaa, koska todennäköisesti luen aika lailla mitä sattuu.



Syyskuu alkoi melko keskinkertaisesti Julie Murphyn Puddin'-teoksella. Dumplin'-kirjan jatko-osa kertoo ylipainoisesta Milliestä, joka haluaisi kesällä painonpudotusleirin sijaan osallistua uutisreportterikesäkurssille. Puddin' on samaa maata kuin Dumplinkin. Ihan luettava ja viihdyttävä, mutta jää latteaksi ja on välillä turhan saarnaava. Ylipainoisia päähenkilöitä ei näe kirjoissa turhan usein, joten sinänsä kirjan olemassaolo on ihan oikeutettu. 2½/5


Seuraavaksi päädyin lukemaan Harri ja Ilkka Virolaisen Yliluonnollisten ilmiöiden ensyklopedian, joka ei sekään osoittautunut kovin ihmeelliseksi lukukokemukseksi. Ilmeisesti kirja on olevinaan vakavasti otettava ja melkein akateeminen, ainakin kun kirjailijoiden yliopistotausta tuodaan esille, mutta kirjan viittaukset ovat siihen liian epämääräisiä. "Eräs ihminen on kokenut asian x" ja muut samankaltaiset ilmaisut eivät juuri luo uskottavuutta. Opin kirjasta joitakin uusia termejä ja asioita, mutta monesti näitä googletellessani mainitut ihmiset ja tapahtumat debunkataan jo Googlen ekalla sivulla. Kenties viihteellistetympänä kirjalla olisi joku pointtikin, tällaisenaan se on vain hieman nolo.  Vaikka minulla oli kirjaa lukiessani ihan hauskaa (joskin välillä vääristä syistä), en voi uskoa että Tammen kaltainen suuri kustantaja on julkaissut sen! 2/5


Valitettavasti huono putki jatkui myös Siri Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin -kirjan parissa. Kirja kertoo transpojasta Peetusta, joka kesän jälkeen pääsee viimein sukupuolenkorjausleikkaukseen, mutta ennen sitä Peetun isä kutsuu Peetun mukaansa lentämään purjelentokoneella. Minua suorastaan harmittaa, etten pitänyt kirjasta enempää. Aihe on tärkeä, mutta jotenkin kirjan tapa keskittyä lähinnä Peetun vikinään siitä, miten maailma ei ymmärrä häntä, ei ollut kamalan toimiva. Lisäksi kirjassa esimerkiksi ei onnistuta kytkemään pois ideaa siitä, että transmies on sama asia kuin lesbo. Sinänsä kuitenkin tärkeä kirja. 2½/5


Hieman onnistuneempaa yliluonnollista kuvastoa tarjoili syyskuussa Eric Maplen Noidan käsikirjan uusi painos. Olen hieman liian nuori siihen, että olisin lukenut tätä nimenomaista kirjaa pienempänä, mutta hyvin samankaltaisia opuksia tuli koluttua läpi joka tapauksessa. Kirja esittelee kaikenlaisia yliluonnollisia ilmiöitä kevyesti ja runsailla kuvituksilla. Etenkin kirjan kuvitukset ovat hyvin tunnelmallisia. Tästä saisi erinomaisen halloween-kirjan, mikäli tykkää lukea kausien mukaan. 3/5


Elina Rouhiaisen Susirajan ensimmäinen osa Kesytön ilmestyi jo vuonna 2012, mutta luin sen vasta nyt, Väen toista osaa odotellessa. Kirja kertoo 17-vuotiaasta Raisasta, joka päätyy äitinsä kuoltua muuttamaan Helsingin Kalliosta Kainuun korpeen, Hukkavaaraan. Paranormaalit romanssit eivät ole omaa alaani, mutta Rouhiainen onnistuu esikoiskirjallaankin myymään tämän todella konkreettisen mutta fiktiivisen paikkakunnan ihmissusineen minulle. Toivottavasti sama viihdyttävä meno jatkuu toisessakin osassa, sitten kun sen saan viimein luettua. 3/5


Sarah Crossanin Yksi kertoo siamilaisista kaksosista, Gracesta ja Tippistä, jotka joutuvat rahaongelmien takia ensimmäistä kertaa "tavalliseen" kouluun. Kirja on kirjoitettu säeromaanimuotoon, ja se sopii erittäin hyvin kuvaamaan tällaisia rankempia aiheita. Yksi on sellainen kirja, joka ahmitaan suunnilleen vuorokaudessa, mutta pistää miettimään sen jälkeenkin. Tästä aiheesta ei kaiketi ole kirjoitettu paljoa, etenkään nuortenkirjoja, joten Yksi on lukemisen arvoinen jo siksi. Yksi on muuten ensimmäinen syyskuussa lukemani kirja, joka sai neljä tähteä! 4/5


Monien muiden syyskuussa lukemieni kirjojen tapaan luin Nonna Wasiljeffin Loukkupojan Hel-YA-tapahtumaa varten. Harmillisesti kirja osoittautui pettymykseksi. Kirja kertoo Aaronista, joka on syntynyt vankeuteen dystopiamaisessa fantasiamaailmassa. Kirjalla oli ehdottomasti potentiaalia, mutta se ei liikkunut mieleiseeni suuntaan. Havahduin koko ajan, etten ollut jaksanut seurata tarinaa ja näin ollen olin tippunut kärryiltä. Se on minuille suurin merkki siitä, että kirja ei kaiken kaikkiaan ole tehty minulle. Joku muu sen sijaan saattaisi siitä pitääkin, ja onhan Loukkupoika kirjailijansa ensimmäinen julkaistu teos. 2/5



Essi Ihosen Ainoa taivas kertoo lestadiolaistytöstä Ainosta, joka on alkanut tuntea olonsa vieraaksi omassa yhteisössään. Ainoa taivas on myös esikoisteos, mutta pidin siitä kovasti! Uskontoa ei käsitellä nuortenkirjoissa juuri ollenkaan, ainakaan näin rankasti. Kirjan kieli on kaunista yrittämättä kuitenkaan liikoja. Hahmot ovat ehkä hieman kärjistettyjä ja mustavalkoisia, mutta kirjakin toki on kovin lyhyt. Bonuksena minun on pakko mainita, että oli tosi häiritsevää törmätä kirjassa tosi keskeiseen hahmoon jolla on sama nimi kuin minulla, sillä sitä ei ole koskaan ennen tapahtunut...  Kirjoitin kirjasta oman arvioinsa tänne. 3½/5


Seuraavaksi luin ei-niin-jännittävän Sari Kivistön ja H.K. Riikosen kirjan Mitä jokaisen tulee tietää antiikista: Kreikka & Rooma. Luin sen erästä itsenäistä kirjallisuuden kurssia varten, enkä ole vieläkään kirjoittanut siitä esseetä... Hups. Koululukemistoksi kirja on ihan kiinnostava, ja aukeaa ihan hyvin vaikka ei aiheesta mitään ennalta tiedäkään. 3/5



Syyskuussa ahmin myös Anni Saastamoisen Depressiopäiväkirjat-teoksen. Kirjassa Saastamoinen kertoo omasta taistelustaan masennuksen kanssa lukuisten kirosanojen kera. Luin taannoin Jenny Lawsonin Furiously Happy -kirjan, joka sekin siis kuvaa mielenterveysongelmia, ja en pitänyt siitä liiallisen "huumorin" ja positiivisuuden takia. Siinä mielessä Depressiopäiväkirjat on paljon pidettävämpi teos näistä kahdesta. Toisaalta Saastamoisen tyyli on vähän liiankin ankea kiroilun takia, mutta varmasti teos voi olla jollekin toiselle voimauttava lukukokemus. Depressiopäiväkirjat on kuitenkin tärkeä kirja juuri sen takia, että se kannustaa lukijaansa avoimuuteen näiden vaikeiden asioiden kanssa, ja on ylipäätään todella lähestyttävä teos. 4/5




Kevin Kwanin Crazy Rich Asians päätyi listalleni lähinnä siksi, että se on kaupunkini kirjastossa. Kirja kertoo Rachelistä, joka on menossa pitkäaikaisen poikaystävänsä Nickin kanssa viettämään kesää Nickin kotiin Singaporeen. Nick on kuitenkin jättänyt kertomatta perheensä olevan älyttömän rikas. Jos olet aina halunnut 500 sivua satiirista hömppää sairaan rikkailla mutta epäpidettävillä hahmoilla, Crazy Rich Asians saattaa olla uusi suosikkikirjasi. Kirjan pituus hidasti kokemusta huomattavasti, mutta nautin kirjan älyttömistä käänteistä ja hahmojen rahankäyttötottumuksista sen verran, että saatan hyvinkin jatkaa sarjaa jos tilaisuus osoittautuu. 3½/5



Viimeisenä mutta en vähäisimpänä luin Emmi Itärannan Teemestarin kirjan. Kirja sijoittuu dystooppiseen Suomeen, jossa vesi käy vähiin. Ensinnäkin, en voi uskoa että kirja on Itärannan ensimmäinen. Kirja on hyvin visuaalinen ja selkeä kokemus, pystyin todella kuvittelemaan kaikki tapahtumapaikat ja hahmot. Muutenkin kirjan dystopiaelementit ovat mielenkiintoisia. Veden loppuminen on kieltämättä huono asia, mutta kirjan maailma on kurjuuden ohella hyvin kaunis. En malta odottaa sitä hetkeä, jolloin pääsen lukemaan Itärannan Kudottujen kujien kaupungin! 4/5

Lisäksi luin neljä mangapokkaria:


  • Moyoco Anno: Sugar Sugar Rune 8
  • Natsuki Takaya: Fruits Basket 17
  • Haruko Kumota: Shouwa Genroku Rakugo Shinju 1
  • Nio Nakatani: Bloom Into You 3
Näin ollen sain Sugar Sugar Runen viimein loppuun! Lopulta en pitänyt mangan lopusta läheskään niin paljoa kuin alkupuoliskosta. Jotenkin tarina meni todella sekavaksi aina sivujen ruutujakoa ja puhekuplia myöten. Taide kuitenkin pysyi yhtä kauniina kuin aiemminkin, joten ei kokemus ihan niin huono ollut.