lauantai 9. maaliskuuta 2019

Marissa Meyer: Scarlet (The Lunar Chronicles #2)


Olen kirjoittanut sarjan aiemmasta osasta Cinderistä arvion tänne.

Marissa Meyerin Scarletissa tapaamme jälleen Cinderin ja Kain, mutta tutustumme myös uuteen päähenkilöön Scarletiin maapallon toisella puolella Ranskassa. Punahilkka-sadun hengessä punahiuksinen Scarlet etsii kadonnutta isoäitiään ja tutustuu epäilyttävään mieheen joka kulkee nimellä Wolf. Wolf tuntuu tietävän katutappelu-uransa lisäksi Scarletin isoäidin olinpaikasta enemmän kuin tämä tahtoisi kertoa.

Scarlet jatkaa tarinaa täysin Cinderin hengessä. Tarina on edelleen hyvin jännittävä ja haluankin palavasti tietää, mihin se on menossa. Scarletissa oli ehkä hieman enemmän hitaita kohtia kuin Cinderissä, mutta se voi johtua myös siitä että luin ensimmäisen osan yli puoli vuotta sitten. Tällä kertaa pistin seuraavan osan heti Adlibriksen huimalla kymmenen prosentin naistenpäiväalella tilaukseen, joten toivottavasti samanlaista taukoa ei tapahdu uudestaan!

Scarlet on päähenkilönä vähän raivostuttava. Hän on todella epäileväinen ja hänen mielensä toimii shounen-päähenkilömäisen yksiraiteisesti, sillä tavoitteena yli kaiken löytää isoäiti. Toisaalta tämä on perusteltavissa juonen kautta, mutta toisaalta sen olisi ehkä voinut toteuttaa hieman hellemmin lukijan hermoja ajatellen. Onneksi ihanaa Cinderiä nähdään noin puolet kirjasta.

Scarlet on edeltäjänsä tavoin tyylikästä, melko simppeliä mutta viihdyttävää pehmoscifiä satuestetiikalla. Nautin etenkin sarjan tyylikeinosta omistaa jokainen osa uudelle naispäähenkilölle, sillä oikeasti kivat naishahmot ovat valitettavasti young adultinkin puolella paikoin hieman hakusessa. Vahva suositukseni aiemman osan lukeneille!

Julkaisuvuosi 2013
Feiwel & Friends
454 sivua
Oma
Englanniksi

4½/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti