Tein sen, ainakin melkein! Kesäkuussa aloitin aivan uudenlaisen projektin, eli sen saman
lukuhaasteen, josta olen maininnut varmaan jokaisessa välissä viime aikoina. Sain sen
melkein tehtyä kesäkuun ajalta, mikä on minulle ihan tarpeeksi hyvä suoritus. Ensiksi aion tavalliseen tapaan listata kaikki lukemani kirjat, lukuhaasteeseen kuuluvat ja kuulumattomat. Kaikkien kirjojen kohdalla mainitsen, jos kirjaan liittyy kohtia haasteessa. Lopuksi listaan kesäkuussa yrittämäni haastekohdat ja pohdin niitä muutamaa, jotka eivät päässeet toteutumaan. Tässä kuussa luin 11 kirjaa (mukaanlukien yhden matkaoppaan ja yhden runokirjan) ja 4 mangaa. Aika onnistunut lukukuukausi siis!
Ihan ensimmäiseksi sain luettua loppuun Lonely Planetin Japani-oppaan. Tietenkään en lukenut sitä aivan kannesta kanteen, mutta luin kuitenkin huomattavan osan tästä melkein tuhatsivuisesta järkäleestä. Kirja ei olisi kärsinyt muutamista lisäkuvista, mutta matkan suunnitteluun etenkin ei-niin-tavanomaisille seuduille se on varmasti hyödyllinen. 3/5
Father Knows Best – Read a book that features a father
Ensimmäinen lukuhaastekirjani on itse asiassa sarjakuva. Luin Alison Bechdelin Fun Home: A Family Tragicomic -sarjakuvateoksen lähinnä siksi, koska olin kiinnostunut sen musikaalisovituksesta. Omaelämäkerrallinen sarjakuva kuvaa fragmentteina Bechdelin elämää ja suhdetta vanhempiinsa. En juuri lue länsimaisia sarjakuvia, ja Bechdelin teosta oli sen takia tai siitä huolimatta välillä hieman vaikea seurata, sillä esimerkiksi käsinkirjoitetut kirjeet ja muut jäivät hämärän peittoon. Kirjan toisiinsa liittyvät kertomukset herättivät kuitenkin melko paljon ajatuksia, ja koko sarjakuvaa päällystää hyvin henkilökohtainen sävy. 4/5
Take Pride – Read a book written by an LGBTQIA author or that features an LGBTQIA character
Ocean Blue – Read a book that takes place out on the water
Read the World -Read a book that takes place in a country, or focuses on a culture, other than your own
Mackenzi Leen A Gentleman's Guide to Vice and Virtue oli ensimmäinen romaani, jonka sain kesäkuussa luettua. Kirjassa täysin mahdoton Monty on lähdössä kiertämään Eurooppaa parhaan ystävänsä ja yksipuolisen ihastuksensa Percyn kanssa - kunnes Montyn touhuihin kyllästynyt isä kertoo Montyn matkustavan Eurooppaan aikuisen valvovan silmien alla. Odotin kirjan keskittyvän romanssiinsa enemmän, mutta lopulta Gentleman's Guide on pitkälti seikkailua ja kohellusta. Kirja oli hauska lukukokemus, mutta tuskinpa muistelen sitä enää vuosien päästä. Olen kirjoittanut kirjasta oman
arvostelunsa. 3/5
Sick Day – Read a book you were supposed to read in school but didn’t
Lukuhaasteen ekan klassikon virkaa toimittaa J.D. Salingerin Sieppari ruispellossa, jonka olisin lukenut mieluummin englanniksi, mutta kirjaston antimilla mennään. Kirjalla ei sinällään ole kovin kummoista juonta, mutta se seuraa päähenkilöään, teinipoika Holdenia, joka kulkee ympäriinsä elämäänsä pohtien. Olen kuullut tämän kirjan jakavan ihmisten mielipiteitä kovinkin. Toinen puoli kokee kirjan suunnilleen muuttaneen elämäänsä, kun taas toinen ei voi uskoa kirjan klassikkostatusta. Kaiketi se määräytyy sen perusteella, pystyykö lukija samaistumaan Holdeniin. Itse en enää oikein osannut, muuten kuin paikoitellen, joten en voi sanoa saaneeni kirjasta paljoa irti. Sillä oli muutamia hyviä havaintoja, mutta kirja oli hieman puuduttava lyhyydestään huolimatta. 2/5
Campfire Story – Read a book that scares the bejesus out of you
Toinen pienoinen pettymys oli Anne Ricen Veren vangit, paremmin tunnettu alkuperäisnimellään Interview with the Vampire. Kirja on haastattelumuodossa toteutettu kertomus vampyyri Louisista ja Lestatista. Todennäköisesti käännöksestä johtuen kirjaa oli jokseenkin epämiellyttävää lukea. Samoja korneja sanavalintoja sai kuunnella joka sivulla, ja kertomus töksähteli ikävästi. Lestat on mielenkiintoinen hahmo, mutta itse päähenkilö Louisille minulla ei riitä sympatiaa. Haastattelu yliluonnollisen olennon kanssa on sentään mielenkiintoinen konsepti. Luin kirjan siksi, että se luokitellaan kauhuksi, mutta ainoaa kauhua siinä oli Louisin suhde Claudiaan... Olen kirjoittanut kirjasta oman
arvostelunsa. 2/5
Seuraavaksi luin teoksen, joka ei vaihteeksi liity lukuhaasteeseen. Graham Tarrantin For the Love of Books: A Celebration of the Written Word on melko mystinen kirjastosta bongaamani kirja, jolla on Goodreadsissa kolme tähtiarvostelua. Kirjassa on kaikenlaista nippelitietoa kirjoista ja kirjailijoista teemoiteltuna eri kappaleiden mukaan. Kirja muistuttaakin vähän niitä hauskoja faktakirjoja, joita ainakin minä luin pienenä. Sinällään teos ei kuitenkaan tuo mitään uutta pöytään. Voin suositella korkeintaan kevyenä välikirjana kirjastosta lainattuna, mutta edes suurimmille kirjafaneille For the love of Books ei ole kovin kummoinen. 3/5
Poet at Heart – Read a book of poetry
Rupi Kaurin Maitoa ja hunajaa nauttii runokirjaksi huomattavan suurta kansainvälistä suosiota. Kaurin runot käsittelevät hyväksikäyttöä, rakkautta, naiseutta ja muita samankaltaisia teemoja. En juuri lue runoja, mutta tällä kertaa tämän lukuhaasteen tiimoilta päädyin lukemaan Kaurin runokirjan suomenkielisenä käännöksenä kirjastosta. Kirja olisi kenties tehnyt suuremman vaikutuksen alkuperäiskielellään, sillä en oikein tiedä mitä mieltä olisin runojen kääntämisestä ylipäätään. Jotkut runot olivat kuitekin kauniita suomeksikin, mitä nyt joukossa oli melko monta hutia. Kaiken kaikkiaan kirja on pitkälti täynnä sellaista todella geneeristä valmiiksi pureskeltua feminististä motivaatiohuttua, joka ei taatusti iske kaikkiin. 2/5
Sports-a-holic – Read a book that features a popular summer sport
Kesäkuun kirjavalikoima koostuu pitkälti teoksista, joita en koskaan olisi valinnut luettavaksi ilman mitään ulkoista kannustinta. Tähän joukkoon kuuluu myös Chris Cleaven Voittamaton, joka kertoo kahdesta naispuolisesta kilpapyöräilijästä ja heidän taistelustaan päästä edustamaan maataan Lontoon olympialaisiin. Huomio on melko huomattavin osin itse pyöräilyssä, mutta kirjan ihmissuhdekuviot ovat melko villejä ja mukana on jo toista kertaa syöpää sairastava kahdeksanvuotias, eli mitään pelkkää urheiludraamaa ei ole luvassa. Cleaven kerronta on hyvin soljuvaa ja uskottavaakin, mutta en vain millään pystynyt välittämään hahmoista tarpeaksi. Voittamaton on varmasti hyvä kirja jollekin muulle, mutta ei oikein minun makuuni. 3/5
Dear Penpal – Read a book that features letters or journal entries
En tiedä onko vika minussa vai kirjassa, mutta Amie Kaufmanin ja Jay Kristoffin Obsidio ei iskenyt läheskään yhtä lujaa kuin Illuminae Files -trilogian muut kirjat. Sarjan ensimmäinen osa Illuminae sisältää kaikenlaista: ihmissuhdesotkuja, avaruusaluksia, tappavaa tautia, ja persoonallinen tekoäly Aidan. Obsidio, kuten koko sarjakin, koostuu kerronnaltaan erilaisista kirjeistä, chatlogeista, päiväkirjasivuista ja muista dokumenteista, joten sen lukeminen on aivan erilainen prosessi kuin minkä tahansa muun romaanin.
Jotenkin sarjan kaksi muuta osaa olivat niin paljon yllätyksellisempiä ja jännittävämpiä, että Obsidio lässähti. Moni muu ei jaa mielipidettäni, sillä kirjan Goodreads-arvosana on kirjoittamishetkellä kunniallinen 4.61. Sarjassa on kolmannen kirjan aikaan jo liian monta hahmoa muistettavaksi, ja uudet hahmot eivät ole järjettömän kiinnostavia. Sarjan lopetus sinällään on ihan hyväksyttävä. 3/5
Kuukauden yllättäjä oli Annie Spencen Dear Fahrenheit 451: A Librarian's Love Letters and Break-Up Notes to Her Books. Kirja koostuu kirjastovirkailijan kirjoittamista kirjeistä erinäisille kirjoille, olivat ne sitten kirjastosta poistettavia huonokuntoisia klassikoita, lukemattoman näköisiä sisustuselementtejä isäntäväen kirjahyllyssä tai yksinkertaisesti Spencen suosikkikirjoja. Kirjan kieli on kepeää ja hauskaa, ja sitä onkin ilo lukea. Vaikka ei olisi lukenut suurinta osaa Spencen mainitsemista teoksista, kirjasta saa paljonkin irti. Kirjaa lukiessani, ja sen jälkeenkin, minut valtasi vain halu lukea lisää kirjoja. Täydellinen lukuilon elvyttäjä siis muutamien viimeaikaisten pettymysten jälkeen. 5/5
Into the Great Wide Open – Read a book that takes place out in the great wide open
You Have a Lovely Accent – Read a book that was translated from another language
High Noon – Read a classic or contemporary Western
Ensimmäisenä yhden tähden lukukokemuksena ties kuinka pitkään aikaan, Michael Punken The Revenant on omalla tavallaan merkityksellinen teos. Valitettavasti tämä arvosana todellakin tarkoittaa sitä, etten viihtynyt kirjan parissa. The Revenant kertoo turkismetsästäjästä, joka päätyy yksin luontoon kuoleman kielissä. Selviytymiskertomuksena kirjan luulisi olevan edes jonkin verran kiinnostava ja jännittävä, mutta todellisuudessa se on yhtä kiehtova kuin jonkin vempeleen käyttöopas. Oikeastaan kaikki aspektit ovat todella kuivia: hahmot, kieli, tapahtumat ja niin edelleen. Koska luin kirjan suomeksi, suomennoskin voi tehdä tässä osansa. Uskon vahvasti tämän olevan niitä kirjoja, jotka paranevat elokuvasovituksessaan huimasti. 1/5
Lisäksi luin neljä mangapokkaria. Jatkoin Sugar Sugar Rune -urakkaani osalla 5. Shame on me, olisin voinut lukea paljon enemmänkin. Hartaasti odottamani Kabi Nagatan My Solo Exchange Diary 1 ilmestyi äskettäin (olen kirjoittanut mangan edeltäjästä nopeasti erääseen
wrap-up-postaukseen). My Lesbian Experience with Loneliness on edelleen näistä kahdesta suosikkini, mutta tämäkin manga on aika lailla samaa laatua. Lukisin todennäköisesti mitä tahansa Nagatan kirjoittamaa.
Kuukauden yllättäjänä toimi Marta Matsuon Lies Are A Gentleman's Manners -bl-manga. Satuin nappaamaan mangan mukaani Desuconin kirpputorilta, ja parin euron löydöksi se on melkoisen hyvä. Manga on hauska ja tuore, vaikka sen teemat ovatkin melko ikäviä. Viimeiseksi luin Éclair: A Girls' Love Anthology That Resonates in Your Heart -yuriantologian. Tarinoita on laidasta laitaan, mutta pidin melkein kaikista! Olen hyvin iloinen siitä, että tämänkaltainen teos edes on käännetty englanniksi. Pohdin myös, saattaisikohan tämän antologian seuraava osa löytää tiensä
länsimarkkinoille joskus...
Eli:
Loppujen lopuksi toteutin 12/16 aikomastani kohdasta. En saanut The Handmaid's Talea tarpeeksi ajoissa käsiini, joten kaikki sitä koskevat kohdat jäivät täyttämättä. Lisäksi, The Revenantissa ei kalastettu. Näin ollen kalastuskirja jäi löytämättä ja näin ollen lukematta. Onneksi The Revenant täyttää nykyiselläänkin jo kolme eri kohtaa.
